keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kesämelankoliaa runomuodossa

Ne käskevät avata silmät,
Katsoa upeaa väriloistoa
Puiden smaragdinvihreitä lehtiharsoja
Väriläiskiä niityillä, sinisiä kissankelloista ja keltaisia voikukista
Nähdä kaikki hymyt

Ne käskevät tuntea
Auringon kutittelevan nenänpäätä
Ja sen hellivän lempeän lämpöisästi poskia
Tuulenvireen kasvoilla

Ne käskevät haistaa
Meren suolaisen tuoksun, jonka voi melkein maistaa kielen päällään
Kukkien huumaavat parfyymit
Ihmisten aurinkorasvat päivettyneillä ihoillaan

Älkääkä unohtako kuunnella merta,
Kun sen aallot lyövät rytmikkäästi vasten kalliota
Käsketään kuunnella sadepisaroiden rummutusta katolla
Heinäsirkkojen sinfoniaorkesteria heinikossa
Naurun helähdyksiä riemusta ja onnesta
Kiljahduksia innostuksesta
Hentoja lasien kilistelyjä picnikeillä

Ja minä yritän.
Minä näen.
Minä kuulen.
Tunnen.
Mutten kuin muut.

Ihmetellen istuen ikkunan äärellä
Kaikki väriloisto edessäni muuttuu vain läpinäkyväksi

Edessäni niityt ja puut riisuvat värinsä ja aurinkokin kalpenee
Ja minä en edes kuule nauruja tai nää hymyjä
Minä en tiedä tästä mitään 
Vaikka minulla on silmät auki


13 kommenttia:

  1. Tää on tosi kaunis, olet taitava :) voimia♥

    VastaaPoista
  2. älyttömän kaunis, mutta surullinen runo ❤ tuo viimeinen kappale kuulostaa niin tutulta. näkee, muttei kuitenkaan. näkee niin eri tavalla kuin muut, kuin olisi jossain eri ulottuvuudessa.
    voimia ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen eri ulottuvuudessa oleva olo on useasti ollut viimeaikoina. Tai no, etenkin kesäisin. Kiitos kommentista ja voimaa sinullekin. <3

      Poista
  3. Olet ihana. Todella kaunis runo.
    Kesä on niin vaativaa aikaa, se vaatii kaikki aistit itselleen, yhtä aikaa.
    Vietin viime viikonlopun luonnon helmassa, meren äärellä, kaukana muista ihmisistä. Se helpotti. En ajatellut miten pitäisi kokea, tuntea, kuulla, haistaa. Luonto vain oli ja antoi ja otti. Etenkin se meri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinhän se on, että kesäisin saa jonkun "aistioverload"-tyylisen tunteen. Kuulostaa kyllä tuo oma lomasi hyvältä vaihtoehdolta!

      Poista
  4. Olen osastolla ja mulle aloitettiin lääke Voxra. En pidä sua lääketietokeskuksena. Olen lukijasi ja muistan joskus maininneesi käyttäväsi tätä lääkettä. Lääkkeet toki toimii yksilöllisesti se on totta myös. Mikä on vointisi? Jaksatko tehä lyhyen postauksen. Tuntuu niin oudolta kun et enää kirjoita...

    VastaaPoista
  5. Todella kaunis runo btw ❤❤❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 oletan sun olevan yllä kommentoinut ano, niin Voxra on hyvä lääke, mutta luulen, että mulla on jo lähtenyt tehot siitä. Mä en pysty nostamaan 300 mg asti sitä, koska musta tulee tosi levoton. Itseasiassa juuri aloitettiin Voxran ja Lamictalin rinnalle Cipralex 5 mg, koska vointi on niin huono ollut alkukeväästä lähtien. Ajattelin postailla kyllä, mutta se on vaikeaa tässä tilassa vaikka ajatuksia on periaatteessa paljonkin. :) tsemppiä, toivottavasti Voxra auttaa sinua!

      Poista
  6. Kiitos avusta! Olin kummankin viestin ano :) Maltetaan me lukijat odottaa. Pääasia, että keskityt vointisi parantamiseen. <3

    VastaaPoista
  7. <3 !
    Erityisesti toi vika kappale kolahti, koska itellä on ollu näen-mutten-kuitenkaa -vaihe. Näin vaa synkkyyttä ja pahuuden. Ei ollu toivoa...onneks ystävät piti mua lujasti etten vaa vajonnut pohjalle enemmä. Anto mulle toivoo ku tuntu sitä ettei ollu. Onneks se vaihe on menny ohi ja viime kesänä taas nautin kaikesta.Sokeus luonnon kauneutta ja kaikkea hyvää kohtaan oli kadonnut. Toivo kasvo enemmä. Syksyl taas kaikki tuntu arvottomasta, millää ei ollu merkitystä. Mut jotenki sain valettuu sen mielikuvan et kaikella on merkitystä. Nyt ja aina. Mä toivon ettei tänä syksynä tulis samanlaista putoamista pimeyteen ku viime syksynä.

    Mä tosiaa toivon et sun olo paranis. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että sait itsesi ylös sieltä masennuksesta. Pidän peukut pystyssä, että et sinne vajoaisikaan enää. :) Kiitos kommentistasi. <3

      Poista